Liikematkustuksen trendit vuonna 2025 - mitä organisaatioiden tulee huomioida?

Miten liikematkustus muuttuu vuonna 2025? M2:n Product Area Director Hanna Hyytiäinen käy blogissaan läpi keskeiset teemat ja tärkeimmät oivallukset matkahallinnon ajankohtaisista trendeistä.

Vuoden 2025 Matka Business Forum sekä sen yhteydessä järjestetty Suomen liikematkayhdistys FBTA:n Hot Topic -seminaari tarjosivat taas tammikuussa ajankohtaisen katsauksen organisaatioiden työssä matkustamisen kehityssuuntiin.

Liikematkustuksen voidaan nähdä vakiintuneen koronapandemiaa edeltävälle tasolle: Organisaatioiden matkustukseen käyttämät kulut nousivat vuonna 2024 samalle tasolle kuin vuonna 2019. GBTA:n tutkimuksen mukaan 67 % organisaatioista onkin hyvin tai melko optimistisia tulevan vuoden suhteen liikematkustuksen osalta.

Vaikka liikematkustus on palautunut, sen luonne on muuttunut. Työssä matkustaminen ei ole enää pelkästään siirtymistä paikasta toiseen, vaan yhä useammin siihen yhdistyy vapaa-ajan elementtejä, vastuullisuusvaatimuksia ja uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia. Organisaatioiden onkin sopeuduttava uusiin matkustustottumuksiin ja päivitettävä matkahallinnon käytäntöjään vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä.

M2 oli mukana vuoden 2025 Matka Business Forum -tapahtumassa.

Mitkä ovat liikematkustuksen painopisteet vuonna 2025?

FBTA:n tämän vuoden kantavana teemana oli, mitkä tekijät muokkaavat yritysten liikkuvuutta ja matkahallintoa vuonna 2025. Seminaarissa nousi esiin kolme keskeistä trendiä, jotka ohjaavat työmatkailun käytäntöjä tulevana vuonna.

• Hybridimatkustaminen ("blended travel"): Työ- ja vapaa-ajan yhdistäminen matkoilla on selkeässä kasvussa - jopa 58 % matkustajista kertoo yhdistävänsä liikematkoihinsa nykyään myös vapaa-ajan elementtejä, mikä edellyttää organisaatioilta yhä joustavampia matkustuspolitiikkoja.
• Vastuullisuuden ja ympäristövaikutusten huomiointi: Organisaatiot kiinnittävät yhä enemmän huomiota työssä matkustamisen ympäristövaikutuksiin. Suorat lennot ja vastuulliset hotellivalinnat yleistyvät huolimatta niiden kustannusvaikutuksista, ja organisaatiot pohtivat miten seurata ja raportoida matkustamisen ympäristövaikutuksia yhä kattavammin esimerkiksi päästöbudjetoinnin avulla.
• Teknologian ja tekoälyn hyödyntäminen: Organisaatiot etsivät tapoja tehostaa matka- ja kuluhallintoa tekoälyn ja automaation avulla, vähentäen manuaalista työtä ja parantaen prosessien tehokkuutta esimerkiksi hankintaprosessien osalta. Matkustajan apuna taas virtuaalinen matkanjohtaja voi hakea matkustusohjeista suoria vastauksia, ilman että etsimiseen joutuu käyttämään aikaa. Samalla tekoälyn käyttö myös jakaa vahvasti mielipiteitä tietoturvan, riskienhallinnan ja datan käytön kysymysten osalta.

Mitä organisaatioiden kulu- ja matkalaskukäytännöiltä vaaditaan?

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut tapahtumiin osallistumisen mistä tahansa, mutta liikematkustukselle on edelleen paikkansa – työntekijät odottavatkin työssä matkustamiselta erityisesti kasvokkain kohtaamisia.

Organisaatiot sen sijaan kohtaavat jatkuvaa painetta kustannussäästöihin matkustamisen osalta, ja ovatkin haasteen edessä – kuinka varmistaa henkilöstölle mahdollisimman sujuvat työmatkat, samalla huolehtien, että kulut pysyvät hallinnassa? Muuttuvat työssä matkustamisen trendit edellyttävät myös organisaatioiden kulu- ja matkalaskukäytäntöjen kehittymistä.

Pysymällä ajan tasalla matkahallinnon kehityssuunnista, organisaatiot voivat optimoida matkustusprosessinsa tehokkuuden. Esimerkiksi matkustusohjeita kannattaa aktiivisesti päivittää muuttuvan maailman mukana vastaamaan ajankohtaisia tarpeita.

Tehokas järjestelmä tukee liikematkustuksen muuttuvia tarpeita

Kun apuna toimii tehokas matka- ja kuluhallintajärjestelmä, joka automatisoi matka- ja kululaskujen käsittelyä ja tukee vastuullisuustavoitteita esimerkiksi hiilijalanjäljen laskennan avulla, manuaalisen työn määrä vähenee entisestään - aikaa säästyy niin matkustavilta työntekijöiltä kuin taloushallinnolta.

Automaatioratkaisut kuten M2 Tarkka taas voivat vähentää korjattavaksi palautuvien kulu- ja matkalaskujen määrän jopa kolmannekseen nykyisestä, sekä nopeuttaa käsittelyprosessia lähes neljästä päivästä alle kahteen. Tämä säästää organisaatioilta merkittävästi resursseja – jopa 250 000 työtuntia vuodessa.

Jatkuvasti kehittyvä teknologia ja digitaaliset palvelut eivät ainoastaan tehosta operatiivisia prosesseja, vaan myös mahdollistavat paremman kustannusten hallinnan ja reaaliaikaisen raportoinnin, sekä toimivat strategisen päätöksenteon tukena.